Blogi | Blog

Pörröiset ilmastomaskotit – söpöydestä tarpeellisuuteen  

Julkaisemme Helsingin yliopiston kirjallisuuden opiskelijoiden kirjoittamia blogikirjoituksia, jotka on tehty ryhmätöinä ”Kirjallisuus ja ilmastokriisi – kirjallisuusblogi” -kurssilla syksyllä 2022. Tällä kertaa aiheena on empatia eläimiä kohtaan. Onko niin, että todellisuudessa emme välitä eläimistä juuri lainkaan? Eläimet: Jenni Råback & Sonja Tapio  Tykkäätkö sinä eläimistä? Tunnetko empatiaa eläimiä kohtaan? Näihin kysymyksiin kuuluu vastata ”kyllä”. Mutta mitä empatia eläimiä kohtaan oikeastaan tarkoittaa? Sitäkö, että silittää jokaista vastaantulevaa koiraa? Tai sitä, että kaataa kahviin kauramaitoa lehmänmaidon sijaan? Jos tarkastelemme maapalloa täällä elävien eläinten…

Jatka lukemista

Uhkakuvat ja ideaalit – mikä meitä kirjallisuudessa liikuttaa?

Julkaisemme Helsingin yliopiston kirjallisuuden opiskelijoiden kirjoittamia blogikirjoituksia, jotka on tehty ryhmätöinä ”Kirjallisuus ja ilmastokriisi – kirjallisuusblogi” -kurssilla syksyllä 2022. Ensimmäisen aiheena on Emmi Itärannan Teemestarin kirja ja Siiri Enorannan Maailmantyttäret. – Riia-Maria Kyllönen, Inka Kostamoinen, Iina-Kaisa Viheriävaara Missä viipyvät ekoutopiakertomukset? Ilmastokriisin uhkakuvat ovat yhä enemmän mielessämme, ja ilmastoahdistuksesta on muodostunut julkisen keskustelun vakioaihe. Ilmastofiktio – ja näin myös ekodystopia – on syntynyt tarpeesta kuvata tätä pelkoa. Atomipommin aiheuttama radioaktiivinen sienipilvi on ollut maailmansotien jälkeiselle ajalle tyypillinen kauhukuva. Sen tilalle on…

Jatka lukemista

Aikajanalla

Lastentietokirjoja ekokriisissä Laura Ertimo Kirjoitan tietokirjoja alakouluikäisille lapsille. Viimeaikaisten kirjojeni aiheita ovat olleet ilmastonmuutos ja luontokato. Tässä tekstissä hyppelehdin aikajanalla, jossa on muistiinpanoja hiilidioksidista, ekokriisistä ja 2010-luvun lapsista. Aikahyppyjen avulla pohdin, kuinka vaikeaa on hahmottaa ihmisen aiheuttamien laajamittaisten ympäristömuutosten nopeutta. Sadassa vuodessa tapahtuva muutos muistuttaa meteoriitin iskua, jonka aiheuttaman tuhon jälkeinen uusi tasapaino syntyy tulevina vuosimiljoonina. Kulttuurievoluutio on tempoltaan paljon nopeampaa. Kirjojeni kohderyhmää ovat lapset, joiden elinaikana ihmiskunta tutkii kykyään ennennäkemättömän nopeisiin korjausliikkeisiin. Kirjojeni kohderyhmää ovat lapset, joiden elinaikana ihmiskunta…

Jatka lukemista

Ympäristökirjoittaminen ilmastokriisin ajan lukutaitona

Lukutaito ei ole enää pitkään aikaan merkinnyt ainoastaan kykyä lukea ja tulkita kirjoitettua tekstiä. Ainakin 1990-luvulta alkaen lukutaidon määritelmä on kattanut kirjoitetun tekstin lisäksi monenlaisten muiden tekstien lukemisen ja tuottamisen tavat, informaatioteknologioiden käytön sekä laaja-alaisen yhteiskunnallisen osallistumisen. Nykyään puhutaankin esimerkiksi medialukutaidosta, visuaalisesta lukutaidosta tai jatkuvaa oppimista ja osallistumista painottavasta monilukutaidosta. Lukutaito tarkoittaa siis nykyään niitä moninaisia taitoja, joita oppiminen, kommunikaatio ja yhteiskunnallinen osallistuminen tänä päivänä vaativat. Lukutaito-käsitettä käytetään myös ihmisen ja ympäristön suhteiden tarkasteluun. Tällöin puhutaan esimerkiksi ympäristölukutaidosta, ekologisesta lukutaidosta…

Jatka lukemista

Romuna olemisen pedagogiikasta

Miten sinulla menee? Oma vastaukseni näin Ukrainan sodan ja ilmastokriisin keskellä ei ole amerikkalaistyyppinen ”kaikki hyvin”. Maailman tilanne kuormittaa ja tiedän, että en ole suinkaan ainoa. Tutkin työkseni ympäristötunteita ja laajemminkin maailman tilan herättämiä reaktioita ihmisissä. Erilaiset tekstit ovat tärkeässä asemassa sekä tunteiden esiin tuojina että parhaimmillaan niiden käsittelyn auttajina. Kirjallisuudentutkija, jonka tuotanto on ollut itselleni erityisen arvokasta ympäristötunteiden suhteen, on pohjoisamerikkalainen Stephen Siperstein. Erityisesti hänen ajatuksensa romuna olemisen pedagogiikasta on puhutellut itseäni tänä talvena. Siperstein on jo vuosien ajan…

Jatka lukemista

Tulta ja tulikiveä – kuinka taivaan merkkejä luetaan?

Älä vaan katso ylös taivaalle. Älä katso, vaikka sieltä sataisi tulta ja tulikiveä. Juuri taivaalta lankeavat ihmistä suuremmat – ja häntä rankaisevat – tuhovoimat monissa ikiaikaisissa kertomuksissa. Loppuvuodesta 2021 elokuvataivaan puhutuin ilmiö oli Leonardo DiCaprion, Jennifer Lawrencen ja Meryl Streepin tähdittämä Don’t Look Up. Tutkijoiden avaruudesta bongaama jättimäinen komeetta eli planeetantappaja ei saa poliitikkoja ryhtymään tarvittaviin toimiin maapallon pelastamiseksi, sillä huonojen uutisten pelätään vaarantavan tulevan vaalikampanjan. Kun viimein herätään miettimään ratkaisua taivaalta lähestyvään uhkaan, aletaankin suunnitella komeetan sisältämien mineraalien talteenottoa…

Jatka lukemista